Niin siis mitkä ihmeen säännöt?

19.03.2018, LL-89 SM

 
Miten se tuolleen vihelsi? Mitä nyt tapahtuu? Mikä tämä sääntö muka on? Miksi ihmeessä se näin tämän tulkitsee?

 

Say Cheesen ja arvatenkin myös monen muun joukkueen vaihtoaitiossa on tällä kaudella todella oltu silmät kysymysmerkkeinä. Erot tuomarityöskentelyssä ovat nykyään suuremmat kuin Paavo Väyrysen luulot itsestään. Kun toinen tuomari viheltää tilanteen eri tavalla kuin toinen, ei ihme, että pelaaja on kentällä hämillään. Kun kysymys herää, siihen pitää saada myös vastauksia. Pelaajan täytyy tietää, minkä säännön mukaan hän pelaa.

Pari esimerkkiä: Kun ringetteviivan takana tököttävä pelaaja katkoo mailalla neljäntenä levityssyötön ja estää siten jopa maalinsyntymisen, siitä seuraa joskus aloitus hyökkäävälle joukkueelle. Toinen tuomari taas komentaa samasta tilanteesta jäähylle. Tulkintojen heittely tarkoittaa sitä, että joukkue ei voi tietää, miten kuuluu ja saa pelata.

 

Toinen esimerkki taas liittyy hyökkäysaikakelloon. Kun hyökkäävä joukkue saa vedon kohti maalivahtia tai tolppaa ennen kuin kello soi, mutta ei saa rengasta kuitenkaan haltuun, aloitus menee hyökkäävälle joukkueelle. Niin käy, vaikka puolustava pelaaja olisi juuri kiinni renkaassa. Tämä sääntö ei mene millään tajuntaan. Miksi tällainen epäreilu sääntö on yhä voimissaan?

 

Koska ringeten säännöt ovat joka tapauksessa monitulkintaisia, ehdotamme, että sääntöjen tulkintaohjeet päivitetään ajan tasalle ja niihin myös perehdytään niin joukkueissa kuin
tuomarikopissa. Vain siten lajin ydin ja olemus ovat taas kirkkaita ja kaikkien hallussa.

 

Kun vauhti ja sitä kautta äksönin laatu on ringetessä koventunut kausi kaudelta, tuomareiltakin on pakko odottaa enemmän. Silmiä selkään ei tuomareillekaan saada, mutta koulutuksen kautta apua saataisiin siihen, että silmät voisivat olla oikeaan suuntaan. Kun sekään ei aina riitä, ringetteen pitäisi perustaa jääkiekon kaltainen kurinpitolautakunta, joka voi ottaa tilanteita käsittelyyn jälkikäteen vaikkapa videoleikkeiden perusteella. Uskomme, että tahalliset vahingoittamisyritykset saataisiin tällä pelotteella karsittua minimiin.

 

Tahallisia selkään ajoja ja muita lajiin kuulumattomia ilmiöitä on pesiytynyt kummasti kentälle, joten jottaen pitäs nyt oikkeesti tehä! Jos ei tehdä ja rajuistakin vartalokontakteista tulee uusi normaali, jolle ummistetaan silmät, on menty jo liian pitkälle. Sääntökirjaan pitäisi päivittää esimerkiksi vartalokontaktijäähyn määritelmät. Emme suoraan sanottuna tiedä, miten kovaa nykyään saa pelata.

 

Samalla kun kentällä hyväksytään enemmän, tuomareiden sietokyky pelaajien kysymyksiä ja tunnekuohuntaakin kohtaan on vastaavasti pienentynyt.

 

Rajansa tietysti turhalla länkytykselläkin, mutta keskusteluyhteys on hyvä säilyttää varsinkin tilanteissa, joissa pelaaja kysyy säännön tulkinnasta. Tuomareihin kohdistuvista
käytösrangaistuksista lentää kyllä pihalle, mutta kun kentällä tapahtuu rumia juttuja, pelaaja napottaa jäähyaitiossa kaksi minuuttia. Esitämme, että tuomarit uskaltaisivat antaa isompia rangaistuksia myös tilanteista, jotka tapahtuvat joukkueiden välillä.

 

Lähtökohdan on oltava, että tuomarit ovat kentällä sitä varten, että pelaaminen on turvallista.

 

LL-89 Say Cheese Ringette

 

EKS BSM ringettekuulumiset

05.03.2018, EKS BSM

 

Kausi 17/18 käynnistettiin toukokuussa 2017. Joukkuetta lähti luotsaamaan Lotta Hallanaro (päävalmentaja) sekä Aura Lehtonen (maalivahti- sekä apuvalmentaja).

 

Joukkueen pelaajat koostuvat oikeastaan kolmesta eri ryhmästä. Jo viime kauden B:ssä pelanneista, C:stä nousseista sekä seuran ulkopuolelta tulleista neljästä tytöstä. Jo alkuleiriltä lähtien porukka hitsautui hyvin yhteen. Tällä määrällä oli kasassa mukava 14 + 2 kokoonpano. Suurin osa joukkueen pelaajista on B-sarjassa ”ensikertalaisia”.

 

Syksyn alkukarsintapelit kulkivat joukkueelta mukavasti ja onnistuimme tavoitteessamme päästä mukaan BSM-sarjaan. BSM:ssä onkin sitten vastaan asettunut liuta kovia joukkueita ja pisteiden saalistaminen on osoittautunut hyvinkin haastavaksi meille. Tuntuu, että emme ole onnistuneet pelaamaan ehjää 60 minuuttista missään pelissä. Tasomme on ailahdellut ja tätä olemmekin pyrkineet hiomaan loppukauden. Toisaalta alkukaudesta takunnut maalinteko on lähtenyt jatkosarjassa sujumaan ja olemme saaneet renkaan upotettua vastustajien verkkoon aiempaa tehokkaammin. Lisäksi olemme pystyneet hiomaan pelaajien henkilökohtaisia taitoja ja kehittymistä.

 

Näin maaliskuun alkua kun eletään, onkin aika ryhtyä tähyämään jo kohti seuraavaa kautta. Joukkueen valmennuksen osalta uusi kausi tuo tullessaan muutoksia, kun Lotta siirtyy uusien haasteiden pariin ja B:lle on tulossa uusi päävalmentaja. Neuvotteluja käydään parhaillaan ja olen vakuuttunut, että ensi kautta saadaan vetämään vähintään yhtä motivoitunut valmennus kuin tänäkin kautena.

 

Ensi kaudesta puheen ollen tuleekin päällimmäisenä mieleen sarjakauden pituus. Olen useassa yhteydessä keskustellut muiden joukkueiden jojojen kanssa siitä, että kautta voisi pyrkiä pidentämään B:ssä viikolla tai kahdella. Näin voitaisiin välttyä esimerkiksi siltä, että viikon sisällä pelataan kolme ottelua. Tämä antaisi joukkueille paremman rauhan valmistautua peleihin. Ajatellen myös loppukevättä, muutos lisäisi joukkueiden pelaajien motivaatiota osallistua harjoituksiin, kun vakiojäitä tuppaa kuitenkin olemaan aina toukokuun alkuun saakka. Tämä liittoon mietintämyssyyn.

 

Oikein paljon tsemppiä kaikille joukkueille kevään viimeisiin peleihin.

 

Mårten Winqvist
EKS BSM jojo    

 

Heippa koko Suomen ringetteväki

26.02.2018, Jyske Ykkönen


Laitilassa ollaan painettu töitä niin jäällä, kuin sen ulkopuolellakin. Laitilassa reenaamme 3 kertaa viikossa jäällä, joista yksi on yhteinen seuramme B-junioreiden kanssa. Muutama pelaaja joukkueestamme edustaa myös B joukkuetta, joten yhteistyö kyseisen joukkueen kanssa on vahvaa. Toisinaan ringeten ja koulun/töiden yhdistäminen naisjoukkueessa voi olla hankalaa.

 

Lähestulkoon kaikki joukkueen pelaajat ovat työssä käyviä, joten ringeten ulkopuolella ei vapaa-aikaa hirveästi ole. Useimmiten pelaajat joutuvat sumplimaan työvuorojaan harjoitusten ja pelien mukaan, välillä töistä hypätään suoraan kaukaloon taistelemaan voitosta ja välillä taas pitkän pelireissun jälkeen lähdetään tekemään vielä yövuoroa perään. Tätä jos mitä voi sanoa motivaatioksi. Osa käy töiden lisäksi myös lukiota tai yliopistoa, joten kaiken tämän yhdistäminen on välillä erittäin haastavaa. Joukostamme löytyy mm. autotehtaan sankaria, hampurilaisen vääntäjiä, piiskaava työnjohtaja, urheiluvälinemyyjä, kassatyöntekijä sekä postipate. Tämän asian voi kääntää myös positiiviseksi, sillä kun pelaajat saapuvat harjoituksiin arjen keskeltä, motivaatio on suurta. Unohtamatta sitä miten paljon vapaaehtoistyötä, omaa aikaa ja innostusta se vaatii joukkueen valmentajilta, joukkueenjohtajalta ja huippuluokan huollolta joka aina pitää huolen että pelaajien pelivälineet ovat viimeisen päälle kunnossa.

 

Koko kauden ajan tavoitteemme ovat olleet korkeat. Tähtäämme SM-sarjan paikkaa, joka vaatii erittäin kovaa työtä. Tällä hetkellä olemme varmistaneet runkosarjassa toisen sijan ja voimme suunnata katseet välieriä kohti. Meistä on hienoa kuinka yllättävän tasainen runkosarja on ollut tänä vuonna  vaikka olemmekin pelanneet vain kaksinkertaista sarjaa joista pelejä kertyy vain 18. Muutamaa farssia lukuunottamatta olemme olleet tyytyväisiä kauteemme tähän mennessä. Jännityksellä odotamme miten kevään trilleri tulee päättymään.

 

Tässä vielä pelaajien lausahduksia siitä mitkä asiat motivoivat yhä pelaamaan:
”Joukkuekaverit piristää huonoinakin päivinä.”
”Joukkuehenki on aivan uskomattoman kannustavaa ja olemme sisukkaita.”
”Vaikka pelaammekin vain ykkössarjaa ja maailmalla syrjään jäänyttä lajia tunnemme silti itsemme kilpaurheilijoiksi jonka mukana tulevat hyvät elämäntavat.”
”Kilpailun myötä fyysisen kunnon ylläpitäminen on tärkeää ja onhan se kivempi pistää bikinit päälle ;).”
”Ringette antaa mahdollisuuksia pelata myös Suomen ulkopuolella.”
”Ihana maskottimme Romeo-koira tuo iloa arki-iltoihin.”

 
Näihin lausahduksiin päätämme Jyskeen vieraskynän ja haluamme kiittää kaikkia tukijoitamme.

 

Hyvää kevättä kaikille ja tsemppiä loppukauteen toivottaa Jyskeen edustuksen naiset!!

 

Laura Kyllönen ja Susanna Lehtelä

 

Tsau!

26.02.2018, NoU Ykkönen

 
Vieraskynävuorossa on siis nyt Nokialta naisten ykkössarjan joukkue. Kirjoitusvastuu iskettiin joukkueen kapteenistolle, joten tulevat kappaleet ovat kolmikon käsialaa.

 

’’Henkilökohtasesti tässä joukkueessa oleminen on yks parhaista asioista, mitä mun elämässä on tapahtunu. Ylipäätään koen suurta etuoikeutta, että saan olla tälläsen jengin yks jäsen. Se, että tän ikäsenä löytää tälläsen lauman melko samanhenkisiä tyyppejä, joiden kanssa vierähtää iso siivu omasta vapaa-ajasta on enemmän kun etuoikeus. Nää likat tuntee mut paremmin kun minä mun omat taskuni. Meijän joukkueessa on paljon erilaisia persoonia, mutta silti jokaiselle tyypille ja jokaisen tyypin mielipiteille on meijän kopissa tilaa. Viime kauden joukkueesta jäi noin reilu puolet pyöriin hallille ja suurimman kanssa koen kyllä olevani käytännössä perhettä.’’ – Riina #8

 

’’Itse pääsin vaihtovuoden jälkeen täksi kaudeksi takaisin ringeten pariin Nokialle. Kauden alussa joukkueessa oli vain muutama entuudestaan tuttu pelaaja, jonka kanssa oltiin pelattu yhdessä. Kuitenkin, joukkueessa otettiin avoimesti vastaan ja on ollut ihan mahtavaa huomata, kuinka yhteinen tavoite yhdistää ja huomaamatta meidän joukkueesta onkin tullut tosi tiivis porukka, jonka seurassa ei oo koskaan tylsää. Kaikki tsemppaa toisiaan, kentällä annetaan kaikkensa ja taistellaan loppuun asti koko joukkueen takia.

Kauden aikana on ehtinyt tapahtua paljon ja joukkueen kokoonpanokin on muuttunut pariin kertaan. Kaikesta ylimääräisestä huolimatta pelit on ollut tiukkoja, eikä periksi oo annettu missään kohtaa. Kehitys, joka on tapahtunut jokaisen pelaajan kohdalla tän kauden aikana on ollut valtava. On ollut täyttä kultaa pelata tässä joukkueessa ja toivottavasti tällä porukalla päästään jatkossakin rähiseen yhdessä!’’ –Saara #70

Sarja on ollut äärimmäisen tasaväkinen ja pelejä on pelattu paljon ristiin monen joukkueen välillä ja se on varmasti tuonut oman mausteensa tähän naisten sarjaan. Mieleen kuitenkin juolahtaa ajatus siitä, että ne loput joukkueet jotka eivät selvitä tietänsä kuuden parhaan joukkoon joutuu odottamaan äärimmäisen pitkän pätkän ennen seuraavia runkosarjan otteluita. Voisiko siis runkosarjaa miettiä pelattavaksi niin, että pelejä olisi vieläkin pidemmälle kevääseen, esimerkiksi pelaamalla runkosarja kolminkertaisena? Useampi kohtaaminen joukkueiden välillä toisi myös varmasti lisää jännitystä ja vaihtelua pelien tuloksiin.

 

’’Itelläni on tässä ’’ringetteuran’’ aikana joukkueet muutamaan kertaan vaihtunut ja voin todeta, että toista kautta tässä porukassa pelaavana (pieniä muutoksia pelaajarungossa) on tää jengi muodostunu tosi läheiseks. Lisäks tällä kaudella on ollu kunnia pelata A-merkki rinnassa just tässä porukassa. Harmillisesti tälläkin kaudella meni tiukille playoff-paikan kanssa, mutta silti oon älyttömän ylpee siitä kehityksestä, minkä tää porukka on käyny läpi kauden aikana. Toivottavasti ens kaudella saa pelata näiden samojen likkojen kanssa ja palata kaukaloon taistelemaan.’’ – Tuuli #24

Strangers become teammates, teammates become friends, friends become sisters and all together you become one big family.

 

Kevätterkuin: Saara, Tuuli ja Riina sekä koko meijän ykkössarjatiimi :)

 

Katsojia otteluihin

19.02.2018, RNK SM

 
Mistä ja miten saisimme peleihin lisää katsojia. Väitän että -90 luvulla ringettepelejä keskimääräisesti koko maassa käytiin katsomassa huomattavasti enemmän. Osa jopa matkusti vieraspeleihin kannustamaan omaa joukkuetta. Tiedän että aika on muuttunut ja tarjontaa on tullut paljon enemmän, mutta huoli on silti mielestäni aiheellinen. Tiedän toki myös, että jotkut paikkakunnat on tässä kohtuullisen hyvinkin onnistunut ja onnistuminen tulee yleensä siitä, että tapahtumien eteen tehdään markkinointityötä. Some näkyvyys on kova juttu. Toki paikkakuntakohtaisia eroja tulee siitä, millaista muuta tarjontaa on ja yleensäkin käytettävissä olevasta väestöpohjasta. Uusien katsojien saaminen tapahtumiin on melko lailla vaikeaa.

 

Ongelmaksi onkin muodostunut, ettei edes ns. ringetteväki käy peleissä tai Tie Huipulle tapahtumassa. Miksi. Onko tuotteessa jotain vikaa vai mistä moinen johtuu. Tasoerot liian suuria, pelit tylsiä ja ennalta arvattavia vai mistä kenkä puristaa. Toki voitaisiin tehdä paljon työtä sarjaohjelmien eteen, niin ettei suuria päällekkäisyyksiä tapahtuisi vaan pelejä olisi mahdollista päästä seuraamaan. Seurojen pitäisi oikeasti olla seuroja joissa ollaan kiinnostuneita kaikista. Seuraihmisten pitäisi uskaltaa tai innostua lähtemään katsomaan myös naapuriseuran pelejä. Tie Huipulle tapahtumaan pitäisi lähteä katsomaan huippu ringetteä, vaikkei oma tyttö siellä pelaisikaan. Pelaajien pelistä oppiminen tapahtuu myös katsomalla isompien pelaamista.

 

Haastan ringetteliiton/lajiryhmän miettimään keinoa, tekemään kyselyä ja oikeasti ottamaan selvää mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla voisimme saada esim. SM-sarjan peleihin jatkuvasti 200-300 ihmistä. Asialla on merkitystä siihen, miten saamme sponsoreja, lipputuloa, oheismyyntituloja ja ennen kaikkea arvostusta.

 

Timo Himberg

  

Sivu 1 / 25 Seuraavat »