Vieraskynä

Joukkueiden rakentaminen uuteen kauteen

04.02.2019, Lukko BSM

 

Taas on se aika vuodesta, kun käännetään katseet jo ensi kauteen. Tuntuu aikaiselta, koska kuluvan kauden tärkeimmät pelit ovat vielä edessä. Uskon, että tämä aihe tuottaa keskustelua läpi seurojen ja siksi ajattelinkin, että olisi syytä kirjoittaa tästä.

 

Seuratasolla joukkueiden suunnittelu ja rakentaminen aloitetaan vuoden vaihteessa, näin ainakin meillä Raumalla -ja kuulopuheiden mukaan myös muualla. Yksinkertainen syy tähän taitaa olla pelaajien määrä. Jos pelaajia on vähän ikäluokkaa kohti, on tärkeää saada tietoon, kuinka paljon pelaajia on seurassa mihinkin joukkueeseen. Tämän pohjatiedon valossa seura tietysti suunnittelee, mitkä joukkkueet se pystyy perustamaan. Ongelmia alkaa tulla heti, kun on vaara, että pelaajamäärä omassa seurassa ei ole riittävä ja joukkueen muodostaminen ei ole varmaa.

 

Tahtoisinkin herättää keskustelua, miten jatketaan, jos omat pelaajat eivät riitä ja halua joukkueen perustamiseen silti on? Lähdetäänkö soitellen sotaan ja yritetään haalia itselle riittävästi pelaajia, ajattelematta muita?

 

Seurataso on mielestäni oikea ratkaisu, kun puhutaan pelaajien siirtymisestä toiseen seuraan. Siirtymisessä  ei itsessään ole mitään väärää, vaan siinä, miten asiat hoidetaan. Mielestäni olisi tavoiteltavaa, että seurat keskustelisivat pelaajista ja heidän mahdollisista siirtymisistä yhdessä. Olisiko mahdollista, että oma seura olisi pelaajan kanssa puheissa siirtoasiasta ensin ja sen jälkeen vasta uusi seura? Uskoisin, että näin vältyttäisiin monelta ikävältä asialta ja kaikkien toimijoiden välit pysyisivät parempina.

 

Mielestäni seurojen avoin keskusteluyhteys on tärkeää ja siihen tulisi pyrkiä. Seurojen tulisi pitää yhteisiä palavereja, joissa käydään asiat läpi oikeassa valossa sekä sovitaan toimintatavat ja pelisäännöt. Olisi myös hienoa, jos pystyttäisiin katsomaan kokonaisuutta ja miettimään jopa alueellisesti lajin hyvinvointia eikä vain oman seuran etua.

 

Hyvää loppu kautta ja sujuvaa uuden kauden suunnittelua,

Johanna Sarasmäki jj
Lukko Ringette BSM

 

0 kommenttia Katso tai kommentoi »

Terveiset lumisesta Helsingistä!

04.02.2019, Helsinki BSM

 
Olisi mukava kirjoittaa jostakin meitä kaikkia ringetteharrastajia puhuttavasta tai tärkeästä aiheesta, mutta nyt Tie huipulle -tapahtuman jälkeisellä viikolla olo on rauhallinen ja takki täysin tyhjä, joten päädyimme kertomaan joukkueemme kuulumisia.

 

Kauteen lähdettiin varovaisen innostuneena; olihan meillä tosi nuori joukkue ja viime kauden mestaruuden voittaneesta B-joukkueesta mukana oli vain muutama pelaaja. B-joukkueemme on pieni ja lähes kaikki pelaajat pelaavat B-sarjan lisäksi joko CSarjaa tai Ykkössarjaa. Joukkue ei treenaa juuri koskaan B-joukkueena, vaan yhdessä edustuksen kanssa ja välillä nuoremmat ovat C-joukkueen treeneissä. Jotta tämä koko hässäkkä toimii ja B-joukkue on elinvoimainen, vaatii se seuran kilpajoukkueiden tiivistä yhteistyötä, yhteisiä valmentajia ja erityisesti taitavia valmentajia. On ollut mahtava seurata aitiosta kun meidän junnut painaa täysillä edustuksen treeneissä. Lisäpotkua antavat myös nykyiset ja entiset maajoukkuepelaajat muista seuroista, jotka käyvät samoissa treeneissä! 

 

Ennen kauden alkua joukkueeseemme tuli muutama uusi pelaaja, landelta ja naapurikaupungista. Tytöt, vanhemmat ja fanit ovat päässeet hienosti mukaan meidän joukkueeseemme ja Helsinki Ringetteen. Uusien pelaajien myötä myös innokkaiden fanien määrä vähintäänkin tuplaantui. Sekä koti- että vieraspeleissä meitä  on kannustamassa oma fanijoukko, jonka tunnistaa kuuluvista hesa-huudoista ja Helsinki ringeten fanituotteista. Fanit on meilläkin se kuudes kenttäpelaaja.

 

Helsingin B ja edustusjoukkue ovat olleet tällä kaudella mukana myös ringettemailojen tuotekehittelyssä. Loppusyksystä saimme muutamia mailoja erilaisilla flexeillä (mailan jäykkyys) ja pelaajat ovat käyttäneet mailoja ahkerasti treeneissä ja peleissä. Mailoista annetaan palautetta valmistajalle vielä talven aikana ja ainakin muutamat maalintekijät ovat todenneet, että kyllä sillä flexillä on väliä :). Saa nähdä miten projekti etenee…

 

Loppukausi vedetään samalla peli-ilolla, hyvällä itseluottamuksella ja pelaamalla joukkueena. Osa kaudelle asetetuista tavoitteista on jo saavutettu ja osaa jahdataan edelleen. Nyt vaan toivotaan sairastuvan tyhjenemistä, jotta ollaan vielä paremmassa iskussa myös tulevissa peleissä.

 

Tsemppiä ja onnistumisia kaikille loppukauteen!

 

Helsinki Ringette B

 

0 kommenttia Katso tai kommentoi »

Tie huipulle!

28.01.2019, Jyske Ykkönen

 
Laitilassa ringeten parissa tehdään töitä edellisten vuosien tapaan niin jäällä kuin sen ulkopuolellakin. Suuri panostus joukkueen toimintaan näkyy Jyskeen pelaajien toiminnassa, unohtamatta valmennusta ja muita tukijoukkoja joukkueen ympärillä. Viime keväästä on opittu paljon henkisesti ja fyysisesti. Nälkä kasvaa syödessä.

 

Kauteen lähdimme lähes samalla tiimillä, kuin keväällä lopetimme. Kesällä vahvistettiin eri osa-alueita, kuten muun muassa vetotarkkuutta ja sehän on näkynyt tilastoissa. Koko joukkueen vahvalla hyökkäys ja puolustus pelillä olemme päässeet tällä kaudella odotettuihin tuloksiin. Hiomme jäätreeni kerrallaan pelitapojamme kuntoon entisestään. Pelejä on vielä jäljellä, mutta tavoitteessa ollaan. Joukkueen hyvä yhteishenki ja tahdonvoima tuo sen yhden lisäpelaajan kevään tärkeimpiin peleihin.

 

Tässä kaikessa kuitenkin herää kysymys tämän kauden ykkössarjan tasoerosta. Meidän joukkueen maaliero on tällä hetkellä +148 maalia. Motivoiko se oikeasti pelaamaan kunnolla? Miten se vaikuttaa joukkueen peliin tai yksilön suoriutumiseen sillä omalla tasolla?

 

Ilmoitus naisten kilpailutoiminnan uudistumisesta kaudella 2019-2020 herää tässä esiin positiivisella palautteella. Tätä on jo ehkä odotettu pidemmän aikaa. Pelien kovemmat kamppailut ja mahdollisuus noususta SM-sarjaan kuulostaa enemmän kuin houkuttelevalta. Ainakin meille, kun olemme viime vuodet pelanneet ykkössarjassa kärkiotteluita keväisin.

 

Näistä pohdinnoista lähdemme jälleen Jääkukko Areenalle teroittamaan luistimet ja kuviot kuntoon!

 

Jyskeen kapteenit Jonna, Jasmin, Laura

 

0 kommenttia Katso tai kommentoi »

Tavoitteellisen urheilun ja opiskelun yhdistäminen

28.01.2019, Haukat Ykkönen

 

Urheilevan nuoren elämänrytmi on hektinen. Päivät täyttyvät koulusta, harkoista, peleistä, valmentamisesta, luistelukouluohjaamisesta ja aina välillä pitäisi ehtiä myös moikkaamaan kavereita ja sukulaisia. Vapaa-ajan menojen suunnittelussa on paljon liikkuvia osia ja pelaajan on opittava tekemään kompromisseja erilaisia menoja suunniteltaessa.

 

Samaan aikaan urheilijat oppivat jo nuorina aikatauluttamaan omat rutiinit toimivaksi kokonaisuudeksi. Läksyt ja muut askareet hoituvat juuri silloin kun niihin on varattu aikaa ja joustomahdollisuuksia ei juurikaan asioiden hoitamisessa ole: jos niitä ei hoida ajallaan, jäävät ne helposti kokonaan hoitamatta.

 

Välillä törmään olettamukseen siitä, että tavoitteellinen urheilu tarkoittaa automaattisesti koulu- ja muiden tehtävien laiminlyöntiä ja että aktiivinen treenaaminen ja menestyminen opinnoissa eivät sovi samaan yhtälöön. Väitän asian olevan kuitenkin päinvastoin: treenaaminen on luonteva vastapaino tunnilla istumiselle, läksyjen tekemiselle ja kokeisiin lukemiselle. Urheilun kautta omaksuttu tavoitteellisuus toteutuu helposti myös koulutyössä ja treenaamisen kautta omaksutut opit ovat käytössä myös arjen askareissa. Jokainen urheilija tietää, että välillä pitää kuunnella omaa kehoa ja antaa sille aikaa. Samoin aikaa tarvitaan myös oppimisessa. Välillä on ihan okei tehdä annetut tehtävät erinomaisen sijaan hyvin, eikä menettää yöunia niiden takia. 

 

Kun ringettepelaaja nousee vaihe vaiheella ylös päin ikäluokissa, tulee aika pohtia omaa tulevaisuutta ja urapolkua. Oman lajin parissa vietetty aika saa helposti nuoren pohtimaan liikunta- ja terveysalaa osana omaa urasuunnitelmaa. Myös kehon huoltoon liittyvät ammatit, kuten hieroja, fysioterapeutti tai kunto-ohjaaja herättävät urheilevan nuoren mielenkiinnon mahdollisena tulevaisuuden ammattina. Pohdinnan ytimessä on se, tekeekö nuori liikunnasta itselleen ammatin vai lähteekö hän ammatillisesti kokonaan eri suuntaan ja samalla säilyttää liikunnan ja rakkaan lajin osana omaa vapaa-aikaa.

 

Samaan aikaan tulee ajankohtaiseksi pohtia oman pelaajauran yhdistämistä jatko-opintoihin. Löytyykö nuorelle opiskelupaikka sieltä, missä olisi mahdollista jatkaa myös omaa pelaamista? Kuinka kauan voi siirtää jatko-opintoihin hakeutumista, jos tavoitteena on aktiivinen pelaajaura? Miten käy oman treenaamisen, jos opiskelupaikka on liian kaukana treenijäiltä.

 

Millainen rooli seuroilla ja lajiliitolla tässä kaikessa on? Voisimmeko me seuratoimijat tukea nuoria vielä enemmän tässä urapohdinnassa? Voisivatko aktiiviset toimet seurojen välillä auttaa nuoria yhdistämään aktiivisen pelaajauran jatko-opintoihin toisella paikkakunnalla?

 

Hallituksen viimeisimpiin kärkihankkeisiin on kuulunut ohjauksen lisääminen toisen asteen oppilaitoksissa. Yhteistyön vahvistaminen paikallisesti oppilaitosten ja seurojen välillä voisi olla ensi askel pelaajan urapolun rakentamisen tukemisessa. 

 

Meillä Järvenpäässä on rakennettu toimiva yhteistyö 2.asteen oppilaitosten sekä Jääurheiluseura Haukkojen välillä. Vuosien varrella on rakentunut toimintatapa aamuvalmennuksen ja koulutyön yhdistämiseksi. Seuraava tavoite voisi olla jatko-opintoihin liittyvien urapolkujen ja pelaajapolkujen yhdistämisessä. Olisiko Sinun seurasi valmis yhteistyöhön?

 

Sanna Alanko
Ringette Edustuksen joukkueenjohtaja, Jääurheiluseura Haukat
(sekä Järvenpään lukion opinto-ohjaaja)

 

0 kommenttia Katso tai kommentoi »

Tervehdys Vorssasta

21.01.2019, FoPS Ykkönen

 

Kirjoittaminen nakitettiin tällä kertaa joukkueenjohtajan hommaksi, joten rustailen tähän nyt mietteitä tästä kaudesta. Kesällä mökillä juteltiin, mitä kukin odottaa tulevalta kaudelta. Eräs pelaaja kertoi odottavansa, että olisi yhtä hauskaa kuin muutama vuosi sitten, kun pääsi naisten joukkueeseen silloin tällöin pelaamaan. Sillä joukueella oli hyvä henki ja sinne oli kuulemma aina kiva tulla. Itse sanoin tuolloin, että yritän huolehtia omalta osaltani siitä, että kaikilla olisi kiva tulla hallille, koska siitähän koko homma lähtee. 

 

Meillä on melko nuoria pelaajia ja on ollut hienoa seurata heidän kasvuaan yhtenäiseksi joukkueeksi. Ryhmähenkeä on haettu mökiltä, teatteritalkoista, pulkkamäestä ja menninkäissaunasta, mutta ehkä tärkein juttu tapahtuu kuitenkin kopissa pelaajien kesken. Toimihenkilönä ei pääse osalliseksi kaikkiin hyviin juttuihin, mitä kopissa tapahtuu. Yritän kuitenkin silloin tällöin tunkea koppiin kuuntelemaan ja nauttimaan hyvästä meiningistä.

 

Tammikuun alussa mietimme joukkueena, mikä meitä motivoi tähän hommaan. Tärkeimpänä nousi esiin joukkuehenki. Minusta on ollut hienoa tällä kaudella seurata, miten nuoriso on kasvanut aikuiseksi ja alkanut ottaa vastuuta tekemisistään. Jos vielä syksyllä peli meni heikosti, niin oli havaittavissa kiukuttelua esim. tuomareita kohtaan. Viime pelissä sen sijaan ensimmäinen kommentti pitkällä erätauolla oli, että mitä ME voitais tehdä paremmin, kun homma ei pelitä. Sen jälkeen pelaajat juttelivat oikeasti, mitä voisivat tehdä. Se peli hävittiin, mutta asenne oli minusta hieno. Minusta pelimme on parantunut koko ajan ja näin kevättä kohti mentäessä sehän on juuri oikea suunta.

 

Nyt kausi on puolivälissä ja ainakin itselläni on ollut hauskoja hetkiä joukkueen mukana. Tsemppiä kaikille loppukauteen ja muistakaa nauttia yhdessä tekemisestä!

 

Jenni
jj FoPS ringette ykkönen

 

0 kommenttia Katso tai kommentoi »