Vieraskynä

Uusia tuuli valmennuksessa.

10.12.2018, Blue Rings SM

 

Joukkueemme kokoonpano on kokenut muutoksia viime kausina pelaajien osalta, mutta tälle kaudelle myös valmennustiimi uudistui kokonaisuudessaan. Päävalmentajaksi saimme uuni tuoreen ammattivalmentajan tutkinnon suorittaneen Lotta Hallanaron. Lotalla on vankka kokemus juniorivalmentamisesta mm. nuorten maajoukkueessa. Halusimmekin vähän kuullostella mitä Lotalle on herännyt mieleen ensi kosketuksesta SM-sarjan valmentamiseen.

 

Haastavinta SM-sarja joukkueen valmentamisessa:
Pidän haasteista. Olemme saaneet rakennettua valmennustiimin täydentämään toistemme osaamista. Itselläni ei ole pelaajana SM-sarja kokemusta ringetessä, joten ammennan taktisen puolen osaamista koko ajan lisää. Koen osittain haasteena ajankäytön. Haluaisin paneutua valmennustyöhön enemmän. Ihanteellisessa tilanteessa pystyisin antamaan yksilötasolla pelaajille vieläkin enemmän eväitä psyykkisessä valmennuksessa.


Suurimmat erot juniori ja SM-sarja valmentamisessa:
Koen valmennuksen isossa kuvassa hyvin saman tyyppisenä. Tärkeintä on miten kohtaat ihmiset ja olet heidän kanssaan läsnä joukkueen arjessa. Tämä ei riipu pelaajien iästä tai taitotasosta. Toisaalta eroa on toki siinä, miten pelaajat haastavat myös minua pohtimaan omaa valmennustani ja joukkueen peli- ja toimintatapoja. Aikuisten kanssa pelaajalähtöisiä ideoita uskalletaan ilmaista enemmän. Tämä on antoisaa, koska koen, että opin itsekin koko ajan lisää ja pääsen kehittymään valmentajana.

 
Mukavinta SM-sarja vastuuvalmentajaksi siirtymisessä:

Painopiste siirtyy hyvinkin vahvasti psyykkiseen valmennukseen pelaajien kokemuksen ja taitotason ollessa jo pidemmällä. Nautin keskusteluista ja toisaalta yhdessä tekemisestä, jolloin myös osin pelaajia vastuutetaan pelitavan suunnittelussa ja henkilökohtaisten ratkaisujen tekemisessä pelin sisällä. Uudessa seurassa olen päässyt tutustumaan uusiin ihmiseen ja luomaan uutta, ”meidän joukkueen pelitapaa”, koska joukkueen organisaatio on rakennettu uudelleen.

 
Tavoitteet valmentamisessa ja missä haluat kehittyä:
Siirtyessäni SM-sarja valmentajaksi, olen päässyt kehittymään toisella ammattiurallani - valmentajana. Ammattivalmentajan tutkinto loi pohjan valmentajana kehittymiseen. Nyt voin viedä oppimaani käytäntöön. Olen kiinnostunut ihmisläheisestä työstä, jossa pääsen pohtimaan miten parhaiten tukea pelaajien edistymistä peliurallaan. Haluan kehittyä kaikilla mahdollisilla osa-alueilla edelleen - erityisesti psyykkisessä valmennuksessa.

 

Mukavaa joulunodotusta kaikille ja tsemppiä peleihin !
Blue Rings SM

 

0 kommenttia Katso tai kommentoi »

Tunnistatko tunteesi?

03.12.2018, Haukat BSM

 

Lajitaitojen kehittämisen lisäksi kauden teemana on ollut henkisten voimavarojen tunnistaminen ja suuntaaminen asioihin, joihin voimme pelaajina ja toimihenkilöinä itse vaikuttaa.

 

Innostus, epäusko, pettymys, viha, ilo, kunnioitus, jännitys, uteliaisuus, väsymys, kiitollisuus, onnellisuus, tyytyväisyys, luottamus. Tunteiden tunnistaminen ja niistä keskusteleminen on lisännyt joukkueessa avoimuutta ja ymmärrystä joukkuekavereiden, valmentajien, toimihenkilöiden, vastustajien ja tuomareiden toimintaan.

 

Varsinaisten tulostavoitteiden sijaan olemme asettaneet tunnetavoitteita ja huomanneet, että tunnetavoitteiden toteutuessa yleensä myös pelillinen tulos on ollut hyvä!

 

Meidän joukkueen pelit jatkuvat SM-sarjassa, josta tulee alkusarjan perusteella todella mielenkiintoinen ja tasainen. Heittäytymällä hetkeen ja löytämällä oikeanlaisia tunnetiloja uskomme, että pelikin kehittyy ja Haukat liitää vastustajille hankalia hetkiä.

 

Tsemppiä kaikille kauteen ja tunteiden tunnistamiseen!

 

Haukat B

 

0 kommenttia Katso tai kommentoi »

Uusi kausi, uusi sarja, uusi joukkue – uudet haasteet ja mahdollisuudet

03.12.2018, KaPa-51 BSM

 
Kangasniemi on pieni kunta Etelä-Savossa, Keski-Suomen itärajalla. Pienestä kunnastamme löytyy kuitenkin harvinaisuus Itä-Suomen alueella, sillä meillä Kapa-51:ssä on hyvinvoiva ringettetoiminta ja B-sarjaa pelaava joukkue.

 

Itä-Suomen alueella ringette on valitettavasti kärsinyt pelaaja- ja joukkuekadosta viime vuosina, mistä me Kapan B-joukkue olemmekin konkreettinen, hyvin havainnollistava esimerkki. Ennen tätä kautta joukkueemme on koostunut pääosin ”oman kylän” tytöistä muutamaa vahvistusta lukuunottamatta. Viime keväänä kävi kuitenkin selväksi, ettei nousu B-sarjaan onnistu pelkillä paikkakunnan kasvateilla, vaan seurayhteistyötä tarvitaan. Kävikin niin, ettei koko Itä-Suomen alueelle tullut Kapan lisäksi toista B-joukkuetta ja yht´äkkiä tulijoita oli jo yli tarpeiden.

 

Niinpä olemmekin lähteneet tähän uuteen kauteen ja uuteen sarjaan aivan uudella joukkueella. Joukkueessamme onkin viiden eri seuran kasvatteja: Kapasta, Tikasta, PiPs: stä, KHC: sta ja LL89:stä. Uudesta joukkueesta seuraa yleensä uusia haasteita, ja niitä meilläkin on riittänyt.

 

Suurin haaste on yhteisen harjoittelun vähäisyys. Keväällä meillä oli yhdet yhteiset jäätreenit Jyväskylässä ja elokuussa kolmet Pieksämäellä. Kangasniemelle jäät saatiin vasta syyskuun alussa, eli sarja aloitettiin vain vajaan kymmenen yhteisen jäätreenin jälkeen. Eikä tilanne juurikaan ole helpottunut, kun koko porukka saadaan yhtäaikaa Kangasniemelle, josta suurin osa pelaajista edelleen tulee, jäälle treenaamaan korkeintaan kerran viikossa. Pelikuvioiden ja kentällisten hiominen onkin tästä syystä tuottanut monesti harmaita hiuksia niin valmentajille kuin pelaajille.

 

Toinen haaste on pelaajien runsas lukumäärä. Kun ennen on raavittu kaikki kynnelle kykenevät peleihin, nyt kaikki eivät mahdu kerralla kokoonpanoon. Meilläpäin tämä on uusi tilanne, ja se on vaatinut jälleen niin valmentajilta kuin pelaajilta uutta asennoistumista tekemiseen.

 

Kolmas haaste on välimatkat. Vieraspelit ovat meille aikamoista maakuntamatkailua, kun lähin vierasjoukkue Lahtikin on 170 kilometrin päässä. Vieraspeleihin lähdetään siis usein aamuvarhaisella ja kotiin tullaan yömyöhään. Kun koko viikonloppu menee maantietä tuijotellessa ja seuraavaa vessapaikkaa metsästäessä, kysytään pelaajilta ja toimihenkilöiltä rakkautta lajiin.

 

Mutta sitä rakkautta ringetteenhän meiltä löytyy! Harjoittelun vähyyttä on pyritty kompensoimaan runsaalla keskustelulla pelaajien ja valmentajien välillä, jotta löydettäisiin yhdessä mahdollisimman toimivat tavat harjoitella ja pelata sitä meidän omaa peliä. Keskusteluilla on pyritty myös selvittämään kokoonpanojen muodostamista, jotta jokaiselle olisi selvää millä perusteella kuhunkin peliin kokoonpano nimetään. Ja pelimatkat sujuvat ongelmitta, kun bussi on täynnä samasta asiasta innostuneita naisia. Kapan B-joukkue pyöriikin nyt pelaajista toimihenkilöihin pelkällä naisenergialla, joita ikään ja kotiseuraan katsomatta yhdistää ringette.

 

Kauden alussa joukkueemme oli varsinainen palapeli, jonka kokoaminen jopa hiukan hirvitti. Edelleen palojen paikkoja haetaan, mutta tärkeintä on että jokaiselle sellainen meidän joukkueesta löytyy. Kautemme tähän asti suurin saavutus onkin, että meistä on tullut ihan oikea, yhtenäinen joukkue.

 

Alkusarja oli täynnä uusia haasteita, vastoinkäymisiä ja onnistumisia, ja joukkueen jokaisen jäsenen työtahti vain kovenee jatkosarjan alkaessa. Haluaisin kuitenkin uskoa, että nyt jatkosarjan ollessa ovella se tarjoaa meidän uudelle joukkueelle haasteita enemmän mahdollisuuksia.

 

Jatkosarjan mahdollisuuksia kovasti jo odotellen

 

KaPa-51 B-joukkue – Vilma

 

0 kommenttia Katso tai kommentoi »

Tervehdys Espoosta

26.11.2018, EKS Ykkönen

 
Joukkueemme on harjoitellut jäällä kolme kertaa viikossa syyskuun alusta. Pelaajat ovat osallistuneet treeneihin iloisella mielellä ja pääsääntöisesti koko porukalla, mitä nyt opiskelut ja työt ovat aika-ajoin häirinnyt osallistumista. Koko joukkueella on ollut tähtäimessä onnistuminen runkosarjan peleissä ja pääseminen jatkopeleihin kevättalvella. Harjoittelumme jatkuu samalla kolmen jäätreenien rytmillä aina huhtikuun loppuun saakka, jolloin kausi laitetaan pakettiin.

 

Naisten Ykkössarjassa runkosarjan pelejä on vain 18 kpl per joukkue. Puhumme sarjasta mihin osallistuvat joukkueet harjoittelevat todennäköisesti läpi vuoden ja ainakin osalla pelaajista on tähtäimessä onnistua niin että ovi SM-joukkueeseen avautuu. Harvalla on mahdollisuus nousta B-ikäisenä suoraan SM-tason joukkueeseen ja Ykkönen on siten pelaajapolkuna oivallinen, jopa ainoa vaihtoehto. Espoossa uhrattiin usean B-ikäisen pelaajan normaali pelaajapolku ja perustettiin Ykkössarjan joukkue, tietäen jo ettei mahdollista menestystä sarjasta ole tulossa ainakaan pariin-kolmeen vuoteen. Nyt tullaan siihen että riittääkö 18 peliä runkosarjassa motivoimaan pelaajia, valmennusta ja toimihenkilöitä uhraamaan vuoden mittaan valtavan määrän aikaa ja rahaa kun pelien määrä on noin pieni. Todellisuudessa pelaajilla on sarjan aikana vähemmän pelejä sairastumisten ja muiden syiden takana.

 

Sarjaan ilmoittaudutaan toukokuussa ja sarjakuvauksen mukaan rakennetaan odotuksia mm. pelimääristä.  Ykkösen joukkuemäärä on ollut rajoilla pelataanko 2- vai  3-kertainen sarja ja nyt on viimeisten vuosien osalta päädytty vain poistamaan ilmoittautumisen perunnut joukkue ja sen pelit. Näin on päädytty pelaamaan vain kaksinkertainen sarja, toisin kuin sarjakuvauksessa ilmoittautumishetkellä. Samaan aikaan yksi joukkue tahkoaa sekä Ykkös- että BSM-sarjan pelit ja muut joukkueet ovat pulassa kun järkeviä peliaikoja ei heidän kalenteriinsa mahdu.

 

EKS Ykkönen on pelannut tätä kirjoittaessani 6 runkosarjan peliä ja pelaa 5 peliä ennen vuodenvaihdetta. Talvelle/keväälle jää  7 ottelua joista yksi ennen loppiaista, 2 lisää tammikuussa, 3 helmikuussa ja viimeinen maaliskuun alussa. Pidämme mielialat ylhäällä ja taistelemme jatkosarjapaikasta ettei loppukausi eli 2 kuukautta mene vain kolmen viikkotreenin merkeissä. Tämän lisäksi taloudelliset riskit myymättä jäävistä lauantain ja sunnuntain pelivuoroista a 2,5 tuntia.

 

Tämän sekavan vuodatuksen lopuksi toivoisin että tulevana kautena siellä kaukana tulevaisuudessa, pelien määrä olisi suurempi ja tavoittelliset pelaajat saisivat oikeasti mahdollisuuden edetä pelaajapolun kautta SM-sarjatasolle ja muut voisivat jatkaa harrastustaan Ykkösessä ettei tarvitse lähteä vain jäähdyttelemään harrasteeseen tai muihin ympyröihin.

 

Toinen toivomus olisi että sarjoihin ilmoittautuvat joukkueet kertoisivat etusija järjestyksen, jolloin siinä tapauksessa ettei materiaali riitä pelaamaan samana päivänä kahden sarjan pelejä, ilmoittautuminen vahvistettaisiin vain yhteen ensisijalla olevaan. Näin mahdottomat pelijärjestelyt vähenisivät melkein kokonaan.

 

Hyvää kauden jatkoa ja tsemppiä kaikille joukkueille ja mukavaa joulun odottelua.

 
Terveisin,
Jukka
EKS Ykkönen

 

0 kommenttia Katso tai kommentoi »

Hellurei!

19.11.2018, VG-62 Ykkönen

 

Uutta ja jännittävää, mutta kuitenkin monella tapaa niin tuttua ja turvallista. Siinä olivat ne yleisimmät fiilikset, jotka varmasti kaikkien päässä pyöri Naantalissa keväällä uuden kauden alkaessa. Monia muutoksia oli edessä: uusi sarja ja hieman uudenlainen joukkue. Vaikka joukkueen runko pysyikin suurimmalta osin samana, saatiin heti joukkoihin myös neljä uutta nimeä. Tai uutta ja uutta, kaikki kun kuitenkin olivat niin sanottuja paluumuuttajia muutamien vuosien takaa. Myös valmennuksesta löytyy viime kaudelta tuttuja nimiä ja vaikka sarja ei tuttu ollutkaan, eikä kyllä vieläkään täysin ole, alkoi kevät vanhalla tutulla rutiinilla ja kokemuksella.

 

Kesä pysyttiin poissa jäältä ja kun vihdoin syksyn tullen päästiin taas jäälle, riitti intoa, joka näkyy joukkueen jokapäiväisestä tekemisestä edelleen. Hommat tehdään kunnolla ja tosissaan, mutta innolla ja selkeästi rakkaudesta lajiin. Usein onkin päävalmentajan suusta kuulunut muistutus siitä, että muistakaahan nauttia siitä mitä teette, koska kaikki eivät sitä saa tehdä.

 

Kauden alun jälkeen saatiin vielä yksi paluumuuttaja lisää ja tällä hetkellä joukkueen koko on 12+2. Onneksi meiltä kuitenkin löytyy Naantalista myös B-joukkue, joista saadaan tarpeen tullen apuja ja jossa myös meidän oman joukkueen nuorimmat saavat lisää pelejä alle. Yhteistyö siis toimii ja myös monet treenit vedetään yhdessä, mikä tietenkin helpottaa tätä pelaajien siirtymistä, kun kaikki tuntevat toisensa.

 

Edeltävien vuosien tapaan meillä on tänäkin vuonna myös nuorimmista joukkueista omat kummipelaajat ja näille junnuille on myös peleissä järkätty ohjelmaa. On ihanaa nähdä, että nämä ihanat pikkuiset jaksavat vielä oman pitkän turnausreissun jälkeen jäädä kannustamaan meitä ja aina pelin jälkeen pääsee läpyjen saattelemana kohti koppia.

 

Jokainen peli on tällä hetkellä meille uusi jännittävä kokemus, sillä vastustajajoukkueet ovat suurin osa täysin uusia tuttavuuksia. Päästään myös näkemään sellaisia Suomen kaupunkeja, joissa ei ole hetkeen tullut käytyä! Yhdessä tehdään ja koetaan ja teemana onkin tällä kaudella TILLSAMMANS.  Positiivisuudella mennään ja nautitaan siitä mitä tehdään! Tsemppiä kaikille kauteen!

 

VG-62 Ringette Edustus kapteenisto

 

1 kommenttia Katso tai kommentoi »